Pieksa.net

Metsästys

Vapaana elävien eläinten metsästäminen on suomessa nykyisinkin suosittu harrastus. Noin 300 000 ihmistä lunastaa vuosittain metsästyskortin. Väkilukuun suhteutettuna määrä on Euroopan korkeimpia. Nykyisin suurimmalle osaa ihmisistä metsästys on harrastus, mutta ennen metsästys oli monille perheille elinehto. Perheet metsästivät ravinnon ja turkisten takia, turkiksia käytettiin vaatteiden lisäksi maksuvälineinä. Metsästäjät tekevät myös paljon vapaaehtoistyötä tarjoten viranomaisille apua suurriistan kanssa esimerkiksi liikenneonnettomuuksien yhteydessä tai kun on tarpeen karkottaa asuinalueella liikkuvia petoja.

Metsästystä harrastetaan eri välineillä, riippuen siitä mitä saalistetaan. Tärkeintä on aina saada saaliista irti suurin hyöty. Esimerkiksi pienriistaa saalistetaan käyttäen erilaisia ansoja tai keihäitä ja jousia. Isompia eläimiä ja suurpetoja metsästetään käyttäen käyttötarkoitukseen parhaiten sopivia kiväärejä ja haulikoita.

Metsästys harrastuksena aloitetaan yleensä hankkimalla metsästyskortti. Tätä varten suoritetaan ns. metsästäjäntutkinto. Aloittelevan metsästäjän on osoitettava tuntevansa metsästykseen liittyvät säännökset suorittamalla kirjallinen, 60 kysymystä sisältävä, koe. Kokeessa saa olla enintään kahdeksan väärää vastausta. Kun koe on läpäisty tulee harrastajan suorittaa vuosittainen riistanhoitomaksu, jonka jälkeen hän saa metsästyskortin postitse. Kursseja ja kokeita järjestää suomen virallinen Riistanhoitoyhdistys.

Useimmiten metsästäjät kuuluvat johonkin metsästysseuraan. Metsästysseurat ovat rekisteröityjä yhdistyksiä joiden tarkoitus on varmistaa että metsästyksessä otetaan huomioon mm. riistanhoito ja luonnonsuojelusäännökset. Metsästysseuralla on oikeus metsästää ja tehdä riistanhoitoa alueilla joihin seura on hankkinut metsästysoikeuden. Metsästysseurat järjestävät vuosittain kaksi kokousta joissa käydään läpi seuran talous- ja toiminta-asiat sekä asetetaan saaliskiintiöt.